11:14pm 06-30-2020

Raitakorva

Pelaaja: Raitakorva

Nimi: Vra
Numerokoodi: B346
Sukupuoli: Uros
Ikä:5
Laji ja rotu: Sekarotuinen. Uroksella on ulkonäöllisesti viittauksia mastiffeihin, mutta muuten tuon roodullinen geeniallas on mysteeri
Lajike: Hybridi
Liittoutuma: Vartiointikoira/Mellakko- ja sotilaskoira

Vaikutelma ja maine:
Vra ei kohdella pelokaana, mutta varautuneena hallituksen rakennusten sisällä, sen ulkopuolella kuitenkin vain peläten. Yleensä muut yrittävät välttää ärsyttämästä sekarotuista piskiä, sillä rakennusten sisällä(ja ulkopuolellekin) on hyvin laajalle levinnyt huhu uroksen epävakaasta mielestä ja pelosta siitä, että tuo voisi räjähtää äkkiarvaamatta. Muuten Vrata pidetään hupiveikkona ja vitsinheittäjänä ja suhkoht rentona.

Säkäkorkeus ja paino:
68 cm 85 kg

Ulkonäkö:
Lihaksikas, pitkä selkä, joka hieman kaarella, kookas. Pää neliömäinen, hieman tavallista molossipäätä kapeampi. Kuono lyhyehkö mutta ei lyttääntynyt Alaleuka mustaa ruostumatonta metallia, mutta mastiffeille luontaisesti muotoiltu leveäksi. Myös hampaat alaleuassa metalliset, yläleuan etummaiset hampaat myös vaihdettu metallisiin. Kaikki metalliset hampaat on värjätty luonnonvalkoisiksi. Pähkinänruskeat silmät ovat kookkaat ja kaukana toisistaan.

Jalat tukevasti ja leveästi kehon alla. Löysää nahkaa etenkin kaulan kohdalla ja mahassa, myös korvat roikkuvat alaspäin, joskin ei hirveän pitkät. Kaula paksu, muttei lyhyt. Etujalkojen tassut muutettu metallisiksi ja leveiksi. Väri yritetty pitää lähellä koiran tassujen alkuperäistä väriä, mutta kuluneista kohdista metallin harmaa väri kajastaa läpi. Takajalat erityisen lihaksikkaat luonnostaan eikä niihin ole koskettu. Häntä pitkä ja puolipitkä turkki peittää hyvin arvet alleen.

Turkki muuten lyhyehköä, niskassa ja rinnustasas hieman pitempää. Turkki irtoaa heposti, mutta kasvaa myös nopeasti takaisin. Etujalat ovat täynnä arpia, eikä ohut karva jaloissa peitä niitä. Suurin osa turkista on valkoista, mutta selkää, lonkkia, niskaa, poskia ja otsaa peittää vaalean ruskea värityst mustin yksityiskohdin. Selässä ja lonkissa mustat yksityiskohdat luovat tiikerimäisiä raitoja. Mustia läikkiä on molemmissa luppakorvissa. Anturat ja nenä ovat mustia, samoin paksu viiru kuonon päässä. Uroksella on suojaava liivi jonka kyljissä lukee K9 Military Unit. Lisäksi koiralle on laitettu punainen panta joka merkki tuon kannibalisista tavoista. Samaan pantaan on kiinitetty GPS

Luonne:
Jos ei olisi kuullut huhuja ja näkisi tuota tehtävillään, voisi Vrata luulla mukavaksikin tyypiksi joka aina välillä heittää vitsiä. Uros tehtävien ulkopuolella ei ole vakavammasta päästä ja rentoutuu kyllä, joskin huumori voi mennä joskin hyvinkin synkäksi. Se on tapa, millä Vra pitää itsensä järkevänä traumojen jälkeen. Uroksen luonne on ulospäinsuuntaunut ja sosiaalisoituu helposti muiden hallituksen koirien kanssa. Hän kohtelee narttuja ja uroksia samanarvoisesti, ymmärtää antaa tilaa tekoälyille ja kuuntelee ihmisiä lojaalisti. Pentuja kohtaan välinpitämätön ja ei anna niille mitään huomiota.

Uros kokee hallituksen antamat tehtävät tärkeinä ja kokee ylpeyttä onnistuneista tehtävistä. Hän ei näe hallituksen toiminnassa mitään väärää. Uros ei arvostele ihmisten käskyjä eikä koirien muokkaamista metalliosilla. Var kokee, että se vain parantaa koiralajia entisestään, jotta se voi tehdä työnsä parhaiten. Mutta vaikka tuo kokee hallituksen toiminnan oikeutetuksi, ei tuo luota ihmisiin, vaikka niitä tottelee. Harvemmin kuitenkin päästää niitä lähelleen, jos vain sen pystyy päättämään.

Puhtaita koirasusia hän ei mielellään lähesty, kokee etteivät ne ymmärrä millainen todellinen maailma on. Kulkukoiria kohtaan väkivaltainen ja verenhakuinen eikä todellakaan välinpitämätön. Hermostuu helposti jos kulkukoirat yrittävät isotella tai muuten nälviä. Yrittää parhaansa mukaan aina kuunnella käskyjä eikä syö ellei niin käsketä. Yleensä kuitenkin repii vihollisensa palaisiksi ja kokee siitä hyvän olontunnetta. Jos tuo on saanut jo kunnon otteen uhristaan, on tuota vaikea enää saada pois kimpusta, Vralla ei ole tapana luovuttaa. Taistelutilanteessa kulkukoiria vastaan tuo myös taistelee viimeiseen asti eikä tarvittaessakaan osaisi lopettaa.

Uros ei ole puhunut kenellekään isästään tai luottoihmisensä taposta tai siitä miten päätyi syömään raivopäissään myös koiran. Vaikka hallituksen koirien kanssa onkin rento, tuo kuitenkin kokee, ettei kukaan ymmärtäisi. Vaikka joku pääsisikin uroksen lähelle, vaikka jopa romanttisessa mielessä, Vra ei tule koskaan luottamaan kehenkään täysin, ja näin ollen ei myöskään luottaisi, että joku ymmärtäisi hänen menneisyyttään.

Menneisyys:
Niin kuin monet muutkin valtion koirat, on Vra syntynyt ja kasvanut hallituksen tiloissa. Molemmat vanhemmat olivat molossityyppisiä koiria, mutta täysin sekarotuisia hekin. Vra oli pentueensa ainoa ja senkin jälkeen Vran emo oli hyvin heikossa kunnossa, joten Vra on ollut ihmisten kanssa tekemisissä hyvin pienestä lähtien. Etenkin erääseen ihmiseen Vra kiintyi pienestä lähtien ja uros luotti kaksijalkaiseen täysin. Vra kasvoi ja vahvistui ja tuota koulutettiin vartiokoiraksi. Koulutus oli täysin erilaista ihmistin kuin koirien keskuudessa. Kohtelu oli paljon väkivaltaisempaa, sillä Vra ei ollut oppinut koirien elekieliä.

Melkein kahden vuoden ikäisenä Vra lähetettiin ensimmäiseen tehtävään ilman luottoihmistään. Hänen oma isänsä johti tehtävää, heidän oli tarkoitus eliminoida eräs tunnettu kapinoitsija. Kun koirat hyökkäsivät rakkennukseen sai uros kokea järkytyksen nähdessään luottoihmisensä vihollisten seurassa. Vran koulutuksen mukaan hänen oli tarkoitus tappaa kaikki kapinoitsijat ellei erikseen niin kielletty. Nyt moraali meinasi tulla uroksen tielle. Kuitenkin kun ihmisen ampui Vran isää, jokin napsahti uroksen päässä. Tuo hyökkäsi ihmisen kimppuun, ja raatoi tuon kappaleiksi. Vra ei lopettanut siihen vaan söi ihmisen kasvoista lähtevän lihan ja ruston kaiken hälinen keskellä.

Kun uros oli valmis ja kääntyi katsomaan tilannetta näki tuo isänsä joka näytti olevan vain ylpeä poikansa napsahduksesta. Isän silmät kuitenkin lasittuivat hänen edessään ja raivo sisällä ei kadonnut eikä tehtäväkään ei loppunut siihen, vaan koirat hyökkäsivät seuraavaksi rakennuksen takana pidettävään koiratappelu paikkaan. Kiinni olevat koirat olivat helppo kohde. Vra tappoi oman kohteensa hetkessä, mutta uroksen mielessä oli edelleen hänet pettänyt ihminen ja tuo raateli tuntemattoman koirankin pieniksi palasiksi ja söi siitäkin muutaman palasen.

Tehtävän jälkeen oli tarkoitus rankaista urosta siitä, että tuo oli keskittynyt vain kahteen, vaikka olisi voinut tehokkaimmillaan tappaa ainakin neljä uhria. Eräs tehtävässä ollut narttu selitti kuitenkin tilanteen ja toi esille, että huhu kannibaalikoirasta voisi tuoda pelkoa ja näin ollen kuria hallituksen alaisiin. Vrata ei siis rankaistu. Uros on hyökkännyt ja komennuksesta syönyt koiria ja joskus ihmisiäkin hallituksen alaisten edessä luodakseen pelkoa katsojiin. Vrata pidetään kuitenkin tiukasti silmällä, ja jotkut epäilevät Vran vielä sekoavan täysin ja hyökkäävän omiensa puoleen.

Kuva:
https://pixabay.com/fi/photos/ruoho-el%C3%A4inten-koira-niitty-kentt%C3%A4-3042744/

Muuta:
Teema: Wolves- Sam Tinnez Ft. Silverberg https://youtu.be/s2uLELuQvjw
Ääni: Jonathan Young (Hellfire) https://youtu.be/di1XUB0YIzw

Suhteet:-

Replied on: 12:23pm 07-01-2020

Hyväksytty!

-Artemis

12:13pm 06-22-2020

Ansku

Ääni https://youtu.be/r9o1QS-itsU

Replied on: 12:38pm 06-22-2020

Korjattu

-Artemis

5:06am 06-22-2020

Ansku

Pelaaja: Ansku
Nimi: Aura
Sukupuoli: Narttu
Ikä: 4 vuotta
Laji ja Rotu: Pohjoinen susikoira, 98 % susi
Laijike: Puhdaskoira
Liitouma: Kulkukoira
Vaikutelma ja Maine: Aura pitää matalaa profiilia joten tätä ei kovin hyvin tunneta kuin liikkuvana varjona ainostaan. Harva on naaraan nähnyt koska tämä liikkuu mielluummin pimeän tultua koska silloin suuri naaras on piilossa uteliailta silmiltä. Naaras kuitenkin puolustaa salaa toisia koiria jos nuo eivät itse paniikissa pysty, naaraan tekemiä ei edes huomata vaan luullaan tuuriksi vain.

Ulkonäkö
75cm 30kg
Aura on suurikokoinen, pystykorvainen koirasusi. Naaraan turkki on lyhyttä, mutta tämän kaulassa on pitempää karvaa. Aura on väriltää sysimusta mutta tassuissa tällä on pienet valkoiset sukat, naaraan silmät ovat tumman ruskeat jotka eivät näytä pelkoa sitä katsovalle. Auran rakenne on mahdollisimman luonnollinen ja liioittelematon. Kehon mittasuhteet on korkeuttaan pidempi. Pitkä kuono ja matala otsapenger. Kuono ei naaralla kuitenkaan ole liioitellun pitkä tai kapea. Auran korvat ovat pystyt, ylös kiinnittyneet, keskikokoiset ja sisäpuolelta hyvin karvoittuneet. Auran rintakehä ei ole erityisen leveä tai syvä. Häntä on laskeutuva eikä erityisen pitkä. Naaraan Selkälinja on suora. Aura on hyvin voimakas, lihaksikas ja kestävä rakenteinen koirasusi. Naaras on liikkeissään salamannopea ja kestävä. Naaraan pelkkä ulkonäkö ja koko saavat heikommat koirat perääntymään

Luonne
Aura on pennusta lähtien totutettu erilaisiin ympäristöihin, ihmisiin ja esimerkiksi matkustamiseen, jotta pulmilta vältyttäisiin. Vieraiden eläinten kohtaaminen voi sen sijaan muodostua ongelmalliseksi jos nämä käyttäytyvät naarasta kohtaan agrassiivisesti. Pennusta pitäen naaras on oppinut kaikki mahdolliset niksi jos joutuu ongelma tilanteisiin. Aura ei ole koskaan se luovuttaja, vaan on se, joka taistelee vaikka henkensä edestä. Itsepäisyyttä löytyisi myös muillekin jaettavaksi, joten luovuttaminen tälle naaralle on yksi kirosana. Aura kuitenkin kunnioittaa muita jos he kunnioittavat tätä, vaikka Aura onkin ystävällinen sekä välittävä, löytyy hänestäkin se toinen puoli, joka tulee esiin suuttuessaan. Jos joku hänet saa suututettua niin voi olla varma, että tämä naaras antaa samalla mitalla takaisin jopa niin että voi siitä syntyä pahakin kahakka. Vaikka tämä määrätietoinen naaras onkin hyvinkin ylväs. Tälle susikoiralle arvot ovat vain sanoja – oikea arvo kulkee sen mukaan miten vahvoja henkilöt ovat. Hän ei kuitenkaan ryhdy vaarantamaan henkeään saadakseen itsensä jonkun suosioon. Hänelle on tärkeintä olla itsensä suosiossa – olla oikeassa, tehdä oikein. Naaraan voima perustuu kuitenkin nimenomaan sen itsekeskeiseen, mutta varovaiseen ajattelutapaan. Aura harkitsee tarkasti kenen antaa tuota lähestyä, koska naaras tietää että näyttää todella paljon sudelta siksi naaras on koko ajan tarkkaavainen uusien tuttavuuksien kanssa.

Menneisyys
Aura syntyi naaras koiralle, mutta tämän isässä oli vahvasti suden verta. Aura sai rauhassa elää perheensä kanssa, oppia vanhemmiltaan paljon hyödyllisiä asioita. Kun Aura oli pentu tämä oli hyvin utelias persoona kaikelle uudelle vaikka uteliaisuus vei aina vaaroihin ja tämän vanhemmat saivat aina pelastaa tätä. Aura ei ymmärtänyt että, miksi tämän vanhemmat suojelivat tätä niin raivokkaasti aina. Teini vuosina Aura oli itse piru kun tämä oli aina aiheuttamassa kepposia muille kulkukoirille, mutta osasi jo olla varovaisempi vaikka uteliaisuutta oli paljon tässä koirasudessa. Sehän ei tietekään aina päättynyt hyvin varsinkaan kun Aura kohtasi paljon isomman kulkukoiran silloin, tällä kertaa naaras ei päässyt pakoon vaan joutui tappelemaan itsensä irti. Tosin se ei vaikuttanut ja emo tuli tietenkin väliin joka puolusti omaa pentuaan raivolla, mutta asiat eivät päätyneet hyvin, isompi koira nimittäin viskasi emon kovaan seinään joka aiheutti emon kuoleman. Silloin Aura näki ensimmäistä kertaa kaiken sen pimeän puolen, mitä tämän vanhemmat olivat yrittäneet piilotella. Iso koira hyökkäsi kohti maarasta, mutta Auran isä tuli paikalle joka oli paljon suurempi kuin iso koira ja jos Auran isä oli sysimusta punaisilla silmillä ja sai toisen pakenemään kauhuissaan. Siitä alkoi Auran todellinen aikuistuminen johon tämän isä opetti tätä hyvin pitkään, naaras pääsi matkustamaan hyvin paljon isänsä kanssa eri paikkohin. Vaikka vuodet vierivät ja Aurasta kasvoi kaunis ja ylväs koirasusi, joka osasi selviytyä vaikemmistakin olosuhteista. Lopulta kun Aura täytti 4 vuotta tämä löysi isänsä raakasti tapettuna pesältä, mutta naaras ei edes nytkähtänyt vaan katsoi isäänsä ja hyvästeli tämän. Aura kantaa aina sisällään vamhempiensa iloiset muistot ja heidän opettamat opit. Joita naaras tänäkin päivänä käyttää erittäin paljon. Nykyään Aura liikkuu paljon Tuhoutuneessa kaupungin osassa sekä Tammen luona.

Kuva
https://images.app.goo.gl/fGKjxvysYLY1y7mv9

Muuta
- Ääni https://youtu.be/zGlLe1w3DJM

Suhteet
Vanhemppin oli hyvä suhde mutta muihin ei ole oikein tutustunut koska naaras on aika hurja näky

Replied on: 11:08am 06-22-2020

Hahmo on hyväksytty. Sanoinkin jo chatissa, että hahmo ei voi olla hyvin vahva ja salamannopea yhtäaikaisesti, sillä se olisi epäreilua muita hahmoja kohtaan. Muutan siis "Aura on hyvin voimakas, lihaksikas ja kestävä rakenteinen koirasusi. Naaras on liikkeissään salamannopea ja kestävä", tähän: "Aura on rakenteeltaan suhteellisen lihaksikas ja voimakas koirasusi, mutta mikään ei vedä vertojansa hänen salamannopeille liikkeille ja pitkän matkan juoksulle."

Toinen asia on hahmosi ääni.. tässä biisissä on monta laulajaa, joten sitä ei voi oikein käyttää ääni -näytteenä. Jos löydät toisen ääni näytteen, lähetä se tämän vieraskirjan kautta.

-Artemis

5:41pm 06-17-2020

Joksu

// jatkuu xD

Menneisyys:
O'Shea syntyi kupolin pohjoisille alueille eräälle vanhalle miehelle, joka teetätti pentuja myydäkseen niitä ylihintaan. Harvinaista kylläkin, mutta pentuaikansa Shea sai viettää emonsa ja sisarustensa kanssa, jotta se kasvaisi mahdollisimman tasaisesti. Shea muistaa emonsa olleen todella surullinen koira, mutta siltikin hyvin lempeä ja jokaista pentuaan rakastava. Kuitenkin nisältä vieroituttuaan pennut otettiin pois emolta, jotta se voitaisiin pennuttaa uudelleen.

Mies piti pentuja pimeässä kellarissa, jossa hän kävi korkeintaan ruokkimassa ja juottamassa koirat. Suurin osa Shean sisaruksista myytiin, mutta omistaja päätti pitää suuren nartun itsellään. Ja kun Shea tuli oikeaan ikään, päätyi se jakamaan kohtalonsa emonsa kanssa. Narttu pennutettiin ja sidottiin jaloistaan pienen bunkkerin tapaisen tilan lattiaan, jossa se kolmen vuoden ajan teetti pentueita miehelle. Jokainen näistä pennuista riistettiin siltä, ja suuren jälkikasvun suojeluvietin takia se kävi yhä vain aggressivisemmaksi miestä kohtaan. Mies joutui jopa käyttämään väkivaltaa pitääkseen suuren ja vaarallisen koiran loitomalla hakiessaan pentuja pois tältä. Mikään ei tuntunut kuitenkaan auttavan, ja vaikka kuinka Shea ärisi ja riuhtoi, mies onnistui aina viemään sen rakkaat pennut. Jopa senkin jälkeen, kun narttu oli purrut miestä käsivarteen.

Eräänä päivänä mies kuitenkin tuli Shean luo ilman urosta ja sen sijaan, että narttu olisi pennutettu uudelleen, se steriloitiin. Mies ei jaksanut enää taistella suuren koiran kanssa vuodesta toiseen ja vaarantaa henkeään. Olihan tämä melkein menettänyt kätensä viimeksi. Lisäksi miehellä oli jo monta muutakin narttua, joten tämän yhden menetys ei tuntuisi kukkarossa. Mies ajatteli, että koiran sterilointi rauhoittaisi tämän ja hän voisi pitää narttua vartiointikoirana - olihan se kuitenkin sen verta arvokas ettei sitä raaskinut tappaakaan.
Kun Shea sitten virkosi miehen asunnosta, se tiesi heti, että jokin oli pielessä. Sterilointi ei ollut nimittäin se kaikkein ammattimaisin, ja koiran koko kroppa tuntui olevan liekeissä. Liekeissä kivusta ja vihasta. Kun Shea viimein pääsi jaloilleen ja maailma sen ympärillä lakkasi pyörimästä, se tiesi että miehen päivät olivat luetut.

Seuraavana iltana suuri irlanninsusikoira katosi, jättäen taakseen vain miehen sotkuisen asunnon ja verisen ruumiin. Kolme vuotta sen jaloissa hiertäneet kahleet olivat jättäneet jälkensä, ja nyt koiran vasenta lantiota koristi myös puukon viillosta aiheutunut viiltojälki. Kuitenkin sen sisimmässä kyti suurimmat vahingot, ja narttu vannoi kostoa ihmisille. Kostoa vuosien kärsimyksestä pentukoneena ja sitten lopullisesta pentujen riistosta.

Vuoden aikana Shea keräsi nopeasti mainetta ihmisiä terrorisoivana kulkijana, jonka taktiikat vaihtelivat pelkästä pelottelusta ja häirinnästä suoriin pahoinpitelyihin ja tappoihin. Ihmiset eivät uskaltaneet tehdä koiralle mitään, ja paikallisten pelko vain kasvoi, kun nartun ympärille alkoi muodostua järjestäytynyt lauma kulkukoiria. Shean johdolla koirat elivät melkeinpäkin rikollista elämää - jos niin voisi sanoa - ryöväten ruokaa ihmisiltä ja aiheuttaen kaaosta ympärillään. Shea johti laumaansa määrätietoisesti, ainoana päämääränään ihmisten vahingoittaminen ja lopulta tuhoaminen.

Shean taktiikka oli hyytävä ja melko tehokaskin. Koirat iskivät ensisijaisesti perheisiin ja tappoivat lapsia. Myös nuoriin miehiin kohdistui paljon hyökkäyksiä. Koirat tuntuivat hallitsevan koko aluetta peräti neljä vuotta, kunnes hallituksen armeijan yksikkö viimein lähetettiin kansalaisten avuksi. O'Shea ei ollut kauheammin koko seitsemän elinvuotensa aikana törmännyt hallituksen sotilaisiin - saatikka koiriin. Hallitus ei tuntunut kovin välittävän näistä alueista ja siksi Shean tyranni saattoikin jatkua niin kauan. Kuitenkin hallituksen viimein kuullessa kansan hätähuudot, irlanninsusikoira aliarvioi vastustajansa. Hallitus oli tehokkaasti järjestäytynyt, ja toisin kuin tavallinen kansa, myös aseistautunut. Shean laumaa alettiin metsästää ja suoranaisesti lahdata, eikä koirilla ollut minkäänlaista puolustautumiskeinoa ihmisen aseita vastaan.

Onnekkaimmat pääsivät pakoon ja loput jäivät hallituksen koirien hampaisiin. Shea itse oli ottanut jalat alleen huomattuaan, että hänen pelinsä oli pelattu. Sillä ei ollut minkäänlaisia tunnekytköksiä laumaansa, eikä se näin ollen nähnyt tarpeelliseksi auttaa heitä. Lisäksi uhraamalla laumansa narttu saattoi itse paeta paikalta. Shea jatkoi kulkuaan aina vain etelämmäs, missä ihmisten ja etenkin hallituksen määrä kasvoi. Muutamalta kulkukoiralta narttu sai tietää alueesta kupolin aivan eteläosissa, minne ihmiset eivät menneet. Alueelle, jossa on metsiä ja hylättyjä kaupunkeja. Sinne narttu onkin sijoittunut nuolemaan haavojaan ja miettimään seuraavaa siirtoaan.

Kuva: https://www.flickr.com/photos/24874528@N04/2789389927/in/photolist-5fumrM-4BmJCk-5kjSsG-6xd6uF-4Br167-4YPAGG-6gKCzY-bE1c7M-4YPFyo-9zmA6g-4YPFES-4Br1od-9nXx82-2iuXSVa-91iCvE-dcQfcz-2g1V9-MyodbY-7Cnet-7Cn73-8zLHn-4SSoLz-9DzDtn-o5b1yt-5Tsu6Q-5NA2kn-5Tsu13-5tcrHg-6ZNJ3N-4BraGj-TwduqS-AGepc-5owKqC-AGeqs-Ksxu1n-rwoJfi-AGepE-4BraUs-fvTWwA-3JWxuK-5hKLYe-rC8oe4-9Urgnj-8eY7LC-9Urgzu-2ex94YJ-cEwKbf-i3zAk4-6ehdfo-6bB4P2

Lisenssi: https://creativecommons.org/licenses/by-sa/2.0/

Muuta:
• Epäammattimaisen steriloinnin seurauksena narttu saattaa kokea lieviä kipuja ja kramppeja liiallisen rasituksen jälkeen - rento uinti/vedessä oleilu yleensä auttaa tähän
• Tunnari: Apocalyptica ft. Corey Taylor - I'm Not Jesus, https://www.youtube.com/watch?v=PMLsF8ajI6U
• Ääni: Amanda Palmer, https://www.youtube.com/watch?v=Z8B2nBM0jFg
• Shealla on vahva, syvä ja karhea ääni, joka särkyy herkästi nartun kiihtyessä tai korottaessa ääntään

Suhteet:
• Edellisten laumalaistensa kanssa nartulla ei ollut varinaisia suhteita, vaan hän näki koirat enemmänkin pelinappuloina pelissään ihmisiä vastaan. Täten lauman tuhon jälkeen nartulla ei ole minkäänlaista halua etsiä mahdollisia eloonjääneitä.

Replied on: 5:50pm 06-17-2020

Ihana erilainen hahmo! Hyvältä näyttää, joten hyväksytty on.

-Artemis

5:40pm 06-17-2020

Joksu

Pelaaja: Joksu

Nimi: O'Shea, "Shea"

Sukupuoli: Narttu

Ikä: 7 vuotta

Laji ja rotu: Koira, irlanninsusikoira

Lajike: Puhdas koira

Liittoutuma: Kulkukoira

Vaikutelma ja maine:
O'Shea oli pohjoisessa tunnettu vahvana ja viekkaana johtajana, joka yhdisti pohjoisen kulkukoirat ja terrorisoi reviirinsä ihmisiä kekseliäillä ja julmilla tavoilla. Shea hallitsi tiukalla ja armottomalla otteella, ja hänet tunnettin sekä sammumattoman ihmisvihan että satunnaisen koira-aggression omaavana narttuna. Neljän vuoden pituinen hallintokausi kuitenkin päättyi traagisesti ja Shea on etsinyt uutta asuinaluetta siitä lähtien, kulkien etelään. Näillä alueilla narttua ei niinkään tunneta, ellei ole sattunut kuulemaan pohjoisen omapäisestä valtiattaresta.

Säkäkorkeus ja paino: 81cm, 58kg

Ulkonäkö:
Suuren kokonsa ansiosta nartun voi ensisilmäykseltä sekoittaa urokseen, mutta jo lähemmällä silmäilyllä huomaa koiran olevan selvästi narttumainen. Se on siro ja korkeajalkainen sekä pitkäselkäinen, oikein kauniskin katseltava. Shea on lievästi takakorkea, mikä korostaa nartun selvästi ylöspäin vetäytyvää vatsalinjaa. Narttu on sulavalinjainen ja suhteellisen vikkelä, eikä suuri koko ole esteenä tiukoille käännöksille. Shea on nopea juoksija lyhyillä matkoilla, mutta myös kestävä pitkänmatkan juoksija. Kuitenkin maksiminopeutensa narttu saavuttaa ainoastaan lyhyillä matkoilla ja jaksaa pitää sitä yllä vain tietyn aikaa.

Shea omaa irlanninsusikoiralle tyypillisen karkean karvapeitteen, joka on väritykseltään harmaa brindle. Jokainen tassu sekä hännänpää ovat valkoiset, jonka lisäksi myös kaulassa ja rinnassa on hieman valkoista karvaa - joka kuitenkin sekoittuu harmaankirjavan turkin sekaan. Nartun karva on keskipitkää ja siistiä, eikä partakaan ole kovin muhkea. Ruosteenruskeat silmät luovat nartun kasvoille pistävän katseen, vaikkakin koira on muutoin melko ilmeikäs. Sie viestiikin paljon myös ilmeillään ja osaa peitellä tunteensa ja valheet hyvin.

Narttu kantaa itseään ylväänä ja korkeana suurin, voimakkain liikkein. Nartun yli kintereiden yltävä häntä yleensä laahaa selkälinjan alapuolella askelten mukana rennosti keinahdellen. Pitkä ja runsaskarvainen häntä on kärjestään hieman ylöspäin kaartuva ja täysin suorana se varmasti hipoisikin maata. Shea on kyllä lihaksikas ja sillä on voimaa puolustaa itseään, mutta sen suurin vahvuus on kuitenkin sen kestävyydessä ja nopeudessa.

Kaulassaan koiralla on metallinen ketju, jossa roikkuu kaksi pyöreää laattaa. Toisessa laatassa on koiran tiedot ja toisessa omistajan tiedot. Ketju on sen verran tiukalla, että se ei pääse luiskahtamaan pois koiran pään yli, joten sen poistamiseen tarvittaisiin ihmisen apua. Lisäksi Shealla on viiltoarpi vasemmalla puolella lantion alueella, joka kulkee viistosti lonkasta koiran reiteen asti, sekä useampi vanha hankausjälki ranteissa ja takajaloissa. Arvet ovat melko helposti havaittavissa, sillä koiran turkki ei ole niin runsasta että ne peittyisivät kokonaan.

Luonne:
Lempeä jättiläinen saattaa olla yleisimmin käytetty termi irlanninsusikoirista, mutta se ei päde tämän nartun kohdalla. O'Shea on kylmäsydäminen ja sulkeutunut, ailahtelevan ja juonittelevan mielen omaava tapaus. Yhtenä hetkenä se on kaikkien kaveri ja toisena se taas ajaa jokaisen pois luotaan hampaat irvessä. Suuren koiran sisällä on paljon patoutunutta aggressiota, jota narttu ei aina pyri pidättelemään. Se purkaakin aggressionsa mieluiten mihin tahansa elävään olentoon, joka sen tielle sattuu.

Ensivaikutelmanaan narttu antaa itsestään miellyttävän ja harmittoman kuvan, jota narttu pitää yllä niin kauan kuin on tarvis tai kun sen oma mielenkiinto lakkaa. Charmikas ja omaa etuaan ajava lady hurmaa seuralaisensa sulosanoilla ja tyhjillä lupauksilla, kunnes jonain päivänä saadessaan tarpeekseen se hylkää kaiken ja jatkaa elämäänsä. Poikkeuksiakin tietenkin on, jos Shea sattuu löytämään seuraa joka pitää nartun mielenkiinnon yllä ja jakaa samanlaisia periaatteita tämän kanssa.

Ihmisiä kohtaan Shea on aina ollut aggressivinen. Se kokee suurta inhoa kaksijalkoja kohtaan eikä pelkää käydä ihmisten päälle. Sotilaiden kanssa Shea kuitenkin osaa olla varovainen ja tietää vältellä näitä, mutta puolustuskyvyttömät ihmiset ovat sille kuin leikkiä. Hallituksen koiriin narttu ei luota tippaakaan, mutta muuta mielipidettä sillä ei noista tunnu olevan. Niin kauan kuin hallituksen koirat eivät käy nartun hermoille, ei Shealla ole suurempaa syytä kiinnittää noihin kummemmin huomiota. Narttu on vannonut tuhoavansa ihmiset, vaikka ymmärtääkin tämän olevan mahdotonta.

Melko negatiivisesta luonteestaan huolimatta O'Shea osaa olla myös leikkisä sille päälle sattuessaan. Kaikkein rennoimillaan narttu onkin lempipuuhissaan, kuten juostessa ja uidessa. Tämä suuri koira onkin oikea vesipeto ja taitava uimari, joka voisi viettää vedessä vaikka kokonaisen päivän. Lisäksi Shea omaa suojelevan ja sympaattisen puolen nuorille koirille ja etenkin pennuille. Nuorikkojen kanssa narttu osaakin olla kärsivällinen ja rauhallinen, mutta myös tiukka ja selkeät rajat asettava.

// jatkuu...

12:38pm 06-17-2020

ShyPuppet

Pelaaja:
ShyPuppet

Nimi:
Ellie "6" (Six) "Pikku piru"

Numerokoodi:
B056

Sukupuoli:
Narttu

Ikä:
3

Laji ja rotu:
Koira, Lapinkoira

Lajike:
Hybridi

Liittoutuma:
Vartiointikoira

Vaikutelma ja maine:
Ellie tunnetaan pikku piruna. Vaikka koira on kooltaan pienempi, hän on tappava ja tunteeton. Ellie tunnetaan myös hänen vähä puheisuudestaan monen muun vartiokoiran keskuudessa.

Säkäkorkeus ja paino:
Säkä 41cm

Ulkonäkö:
Ellie on musta pitkäkarvainen lapinkoira, jota koristaa vaaleanruskeat merkit. Silmien yläpuolella on pienet ruskeat laikut, jota Ellie usein käyttää näyttääkseen tunntetilojaan. Kuonoa kehystää vaaleanruskea alue, joka loppuu alaleukaan. Ellien rintakehän alueella on myös muutamia ruskeita laikkuja, jotka jatkuvat hieman etutassujen päälle. Taakse mennessä laikut vähenevät, mutta myös takajalkojen päällä on muutamia vaaleampia kohtia.
Ellien silmät ovat suuret ja lempeät. Katse usein antaa koirasta väärän vaikutuksen. Korvat ovat pitkäkarvaiset, pienet ja aina tanakasti ylöspäin. Ellien turkista on vartiana pidetty hyvää huolta, joten se pidetään kammattuna ja puhtaana. Koiran häntä on pitkä, kaartuu selän päälle ja heiluu sulavasti hänen liikkuessaan. Ellien kehoa koristaa myös hyvä määrä isoja ja pieniä arpia, mutta pitkä karva usein peittää ne.
Ellien alaleuka on vaihdettu mekaaniseen, jotta puruvoimaa olisi enemmän. Etujalat ollaan myös vaihdettu mekaanisiksi ja koiran selkää suojaa usein hopenana hohtava panssari. Mekaaniset osat on tehty mustiksi, joten kovin kaukaa ei voi sanoa onko koira puhdas vai hybridi. Elliellä on aina päällään vahvat mustat valjaat ja gps-panta.

Luonne:
Ellie on luonteeltaan kylmä ja tottelee vain itseään ylempiarvoisia. Vaikka narttu kuinka haluaisi mennä oman tahtonsa mukaan, hän on oppinut tottelemaan käskyjä paremmin kuin yksikään sisaruksistaan. Kaikesta huolimatta Ellie on uhkarohkea, eikä pelkää haastaa helposti itseään suurempia vastuksia. Pienempi koko antaa koiralle usein etulyöntiaseman, koska hän on vikkelä jaloistaan ja harvinaisen voimakas metalliosiensa ansiosta. Lapinkoiralle ei ominainen agressio paistaa nartusta enemmän kuin mikään muu. Ellie ei pelkää tappaa edes omiaan. Jos käsky annetaan, narttu toimii juuri niin kuin ohjeet sanovat.
Narttua on nälvitty paljon pienen kokonsa takia ja hänen kykyjään on kyseenalaistettu. Tämän takia Elliellä on valtava tarve tulla hyväksytyksi ja näyttää muille että hän pystyy juuri siihen mihin isommatkin koirat pystyvät. Puheliaisuus on myös kadonnut yksinäisyyden myötä. Ellie puhuu hyvin vähän, mutta pyrkii tuomaan itseään enemmän esille kehonkielellä. Hiljaisuudesta on usein ollut hyötyä myös tehtävissä, missä Ellie on käsketty tappamaan ihmisiä ja koiria heidän nukkuessaan. Ellie on koko elämänsä asunut hallituksen suojissa, joten ihailee ihmisten tunteettomuutta ja valtaa.

Menneisyys:
Ellie synty pentutehtailun takia nuorelle lapinkoira kantajalle. Tietenkään emo ei saanut pitää pentujaan vaan ne vietiin heti tutkittavaksi. Pentuja oli 6, joista 4 päätyi koekaniineiksi. Ellie ja hänen yksi veljistään pidettiin työkoirina. Lyhyen ajan jälkeen koirat laitettiin metsästämään. Monesti Ellie joutui olemaan myös syöttinä koiratappeluissa, mutta hän sai kovan luonteensa ansiosta näytettyä ihmisille että hänestä oli paljon muuhunkin kuin syötiksi. Kaiken kokemansa jälkeen Ellie oli täysin unohtanut perheensä ja veljensä, jonka kanssa hän usein päätyi viettämään aikaa. Koiratappeluiden takia Ellie menetti myös etujalkansa ja alahapaansa. Kaikki korvattiin mekaanisilla osilla ja Ellie pääsi harjoittelemaan vartiakoiraksi.
Narttu mahtui hyvin pieniin tiloihin ja hänet laitettiin nopeasti työtehtäviin. Kaikki ei alkuun kuitenkaan mennyt kuten oli suunniteltu. Ensimmäisen tehtävänsä aikana Ellie meni liian pitkälle. Hän uskoi itseensä hieman liikaa ja otti vastaan enemmän kuin yhden itseään huomattavasti suuremman koiran. Vaikka narttu pärjäsi hyvin muutamaa vastaan, koiria tuli lisää ja hän jäi alakynteen. Suuremmat koirat riepottelivat Ellietä takajaloista. Väliin ehti muutama kokeneempi ja suurempi vartiokoira, jotka pelastivat Ellien tukalasta tilanteesta. Nartun molemmat takajalat jouduttiin myös korvaanaan metallisilla osilla.
Ellie joutui takaisin harjoituksiin, missä suuremmat koirat pistivät hänet koville. Kaiken oppimansa jälkeen Ellie ei ole antanut kenenkään talloa itseään. Narttu ei ole kaiken kokemansa jälkeen juuri puhunut. Jos käsky annetaan, Ellie sitä seuraa mutisematta.

Kuva:
https://c4.wallpaperflare.com/wallpaper/652/716/851/dog-muzzle-spotted-profile-wallpaper-preview.jpg

Muuta:
- Ei muista perhettään

Suhteet:
Veli, joka toimii myös vahtikoirana.
Äiti, joka on yhä kantaja.

/Korjattu lomake ^^
// Voi olla että lisäilen vielä kun saan hahmolla pelattua enemmän. Myös jos joku haluaa saa Ellielle luoda sisaruksia yms ^^

Replied on: 12:49pm 06-17-2020

Pikku piru on hyväksytty!

-Artemis

12:39pm 06-16-2020

ShyPuppet

Pelaaja:
ShyPuppet "Shy"

Nimi:
Boris "Bear"

Sukupuoli:
Uros

Ikä:
5 ja puoli

Laji ja rotu:
Koira, ChowChow

Lajike:
Puhdas koira

Liittoutuma:
Kulkukoira

Vaikutelma ja maine:
Ei vielä mitään?

Säkäkorkeus ja paino:
Säkä n.50cm - Paino 22kg

Ulkonäkö:
Boriksella on lempeät ruttuiset ja karvaiset kasvot. Oranssin muhkean karvan takaa mollottaa kaksi suklaanruskeaa pientä nappisilmää ja kostea tumma kuono. Boris pitää usein myös rodulleen omaisen liilan kielen usein ulkona suustaan, joka ei saa koiraa näyttämään yhtään sen viisaammalta. Pyöreää pörröistä päätä kruunaa kaksi pientä pyöreää korvaa, jotka melkein piiloutuvat suuren karvamäärän taakse.
Boriksen ruumiinrakenne on kömpelö, mutta lihaksikas. Koiralla on kauttaaltaan oranssi karva, mutta rintakehässä oranssi muuttuu hieman keltaisemmaksi, kuin muualla kropassa. Boriksen karva on paksua ja aluskarva vielä paksumpaa.
Tassut ovat lyhyehköt, mutta hyvin karhumaiset. Karhumaisella tarkoittaen että anturat ovat suuret ja muu jalka on melko tasapaksu. Boriksen häntä kaartuu pyöreästi hänen selkänsä päälle ja sen karva on pidempää kuin muualla koirassa.

Luonne:
Boris on luonteeltaan hyvin lempeä ja laiska koira. Se ei juuri piittaa muiden seurasta, mutta jos hänen kanssaan ystävystyy, ei hänestä erityisen herkästi pääse eroon. Alkuun Bear on hyvin varautunut muiden suhteen. Kestää hieman kauemmin että hän uskaltaa antaa täyden luottamuksensa ja sen takia koira on joutunutkin omilleen.
Boris usein tarvitsee muita saadakseen asioita aikaan. Suurella ruokahalulla varustettu koira usein varastaa ruokaa tai puhuu muut ympäri sen jakamiseen. Metsästäminen ei ole pörröisen koiran vahvimpia puolia.
Vaikka Boris onkin usein kuvailtu laiskana, hänellä on vahva tahto. Laiskuus yleensä tulee usein esille vain jos koiraa ei kiinnosta tehdä mitään. Jos Boris jotakin päättää, asia usein toimitetaan loppuun kuoleman uhalla. Boriksesta saa alkuun myös hyvin omahyväisen kuva. Hänen ryhtinsä on sulava ja ruhtinaallinen. Se saa koiran usein näyttämään välinpitämättömältä, vaikka töksähtävän luonteen takana onkin lempeä ja rakastava sydän.
Boris on koko elämänsä ollut ihmisten suosiossa. Se karttaa hallitusta minkä kerkeää, mutta useimmilta ihmisiltä se osaa kerjätä ruokansa paremmin kuin osaisi olettaa. Koira on ihmisten seurassa hellä, seurallinen ja vikkelä. Se saa luottamuksen helposti itselleen ja pakenee nopeasti hetkulliset ruoat suussaan. Ihmisten takia Boris on onnistunut pitämään rakenteessa suhteellisen hyvässä kunnossa ja pysynyt hyvin ruokittuna.

Menneisyys:
Boris syntyi pieneen suhteellisen varakkaaseen perheeseen. Se eli pentu elämänsä hyvin ja adoptoitiin kaiken hyvän jälkeen vielä parempaan ja vieläkin varakkaampaan perheeseen. Boris ei juuri muista mitään omista vanhemmistaan, mutta alkuperäinen perhe jalosti puhdasrotuisi koiria varakkaammille perheille. Borista yritettiin kovasti kouluttaa talon vahtikoiraksi, mutta hän viihtyi paremmin lämpimällä sohvalla perheensä keskellä. Rakkaus ihmisiin tuntui loputtomalta, mutta pian kaikki kääntyikin toisin. Boris ryöstettiin perheeltään vuoden ikäisenä. Häntä pidettiin nälässä useita vuorokausia siinä toivossa että koira hyökkäisi muiden koirien ja ihmisten kimppuun. Boris ei koskaan luopunut ihmis rakkaudestaan, saatika hän sitten muiden koirien päälle olisi käynyt.
Boris heitettiin muutamassa kuukaudessa kadulle ja siitä asti koira on hortoillut oman onnensa nojassa. Boris lempeillä kasvoillaan ja kuninkaallisella ryhdillään onnistui voittamaan monia ihmisiä puolelleen. Väkivallasta huolimatta Boris osasi löytää oikeat ihmiset ja osaa myös olla varuillaan ihmisten keskuudessa. Boris on saanut elämänsä aikana enemmän ongelmia muista koirista kuin ihmisistä.

Kuva:
https://www.hankikoira.fi/sites/default/files/styles/breed_gallery_image_mobile/public/rodut/copyright_risto_sankilampi.jpg?itok=qqtPYXPA

Muuta:
- Matala ja kumea ääni
- Läähättää paljon
- Kömpelö, mutta ketterä omassa oppimassaan ympäristössä.

Replied on: 1:21pm 06-16-2020

Ihana hahmo! Hyväksytty on.

-Artemis

2:58pm 06-02-2020

Joksu

Tässä olis pikku lisäys/täydennys tosiaan Pergamonin suhteisiin:
Pergamonilla on sisko vartiointikoirana, ja vaikka nämä työskentelevätkin nykyään eri alueilla, on niiden välillä kilpailuhenkeä. Pergamon ei henkilökohtaisesti kanna varsinaista kaunaa siskolleen, mutta pitää tätä silti jonkinlaisena uhkana. Muita sisaruksiaan uros harvemmin tapaa, mutta todennäköisesti olisi lämpimämpi näitä kohtaan.

Replied on: 5:00pm 06-02-2020

Lisäilty

7:16pm 06-01-2020

Kiiwi

Pelaaja: Kiiwi
Nimi: Caram "Cara"
Sukupuoli: Naaras (Useat luulevat urokseksi)
Ikä: 2 vuotta
Laji ja rotu: Koira, bordercollie
Lajike: Puhdas koira
Liittouma: Kulkukoira
Vaikutelma ja maine: Caram on aika tuntematon yksinkulkija. Hänet näkee joskus vilahtavan jossain kadunkulmassa, mutta kukaan ei oikein pääse häneen tutustumaan. Naaras on melko syrjäytyvä ja äkkipikainen, siitä hänet tunnetaan.
Säkäkorkeus ja paino: 45 cm/ 17 kg
Ulkonäkö: Narttu on sulavalinjainen ja pitkänomainen. Caramin turkki on karkeaa ja melko pitkää. Se takkuuntuu helposti ja on yleensä aina takussa. Se on pidempaa selästä, mahasta ja naamanseudulta lyhyempää. Vasemmassa takatassussa on valkoinen sukka, valkoista on myös maha, kaulanseutu ja naama. Muu on mustaa, bordercollielle tyypillistä. Naama muistuttaa hiukan soikiota. Korvat ovat mustat, vasen on pystyssä ja oikea puolipystyssä. Arpia on jonkun verran, kyljissä ja selässä on muutama pieni. Mahassa on pitempi arpi, joka on tullut koiratappelusta. Silmät ovat aika pyöreät, ja kirkkaansiniset. Häntä on muuten kokomusta, lukuunottamatta sen päätä. Häntä on aika pitkä, mutta hiukan normaalia lyhyempi. Se roikkuu yleensä hiukan alaviistoon.
Luonne: Caram on yksinäinen ja syrjäytynyt narttu. Hän tykkää yksiolosta ja on aika kärttyisä. Inhoaa hallitusta, aivan kaikin puolin. Hän pitää suuressa arvossa vain omaa etuaan, eikä hänellä ole minkäänlaista sympatiaa muita kohtaan. Kun kohtaa toisia, ajautuu usein tappeluihin tai vain lähtee pois. Ei rakasta ketään muuta kuin omaa veljeään, jota tapaa joskus. On hyvin röyhkeä ja kunnianhimoinen. Rakastaa valtaa, ja pentuaikoinaan määräili muita hallituksen pentuja, joka johti usein harmeihin. Pitää kaiken omana tietonaan, toisten salaisuudetkin. Joskus, kun on oikein kunnolla surullinen, muuttuu persoona täysin. Silloin hän puhua pulputtaa suunsa puhtaaksi, usein veljelleen. Hyvin rohkea (jpa hiukan uhkarohkea) ja syöksyy ensimmäisenä toisten kimppuun. Ulkokuori on julma ja ilkeä, mutta joskus, hyvin harvoin, paljastuu lämmin luonteenpiirre. Yleensä aika optimistinen.
Menneisyys: Caram syntyi halituksen koiraksi, siskonsa Gabrielen ja veljensä Frankenin kanssa. Isästä heillä ei ollut mitään tietoa, eikä emo siitä heille etinyt tieteenkään kertoa. Emo kuoli synnytyksessä ja kolmikosta piti huolen narttu nimeltään Dora. Dora oli hyvin väkivaltainen ja hyljeksi hoidokkejaan, joka antoi myös pennuille aika ilkeät luonteet. Gabriel kuoli, kun hallitus päätti testata tähän uutta rokotetta. Siskon kuolemasta masentunut Caram päätti Frankenin kanssa karata hallitukselta, heti keksittyään miten. He elivät jonkun aikaa työkoirina. Se oli fyysisesti hyvin raskasta ja aikaavievää. Lopulta yhtenä päivänä, kun hallitus oli sekasorron vallassa, (Oak Ridgeen iski kulkutauti, johon alettiin kiireenvilkkaa kehittää lääkettä) päättivät kaksikko, että olisi aika. Illantullen he karkasivat häkeistä ja väistelivät kameroita. He lähtivät kohti kitukasvuista metsää ja asettuivat sinne, erään puun juurakkoon. Riistan vähetessä, päätti Franken etsiä toisen paikan. Caram jäi siis yksin ja vartio piene reviirinsä rajoja. Joskus hän saattoi törmätä muihin koiriin, jolloin oli tappelu edessä. Haavoja parannellessa huolehti Franken siskostaan ja saalisti molemmille. Nykyäänkin Caram asuu kitukasvuisessa metsässä ja käy joskus lähempänä ihmisiä saalistamassa.
Kuva: -
Muuta:
-Caram inhoaa ottoemoaan Doraa.
-Hyvä kivunsietokyky ja hyvä kuulo.
-Keskiveroinen näkö ja melko hyvä saalistaja.
-Tältä nartulta ei löydy uimataitoa tai kovin hyvää juoksunopeutta.
Suhteet: Tulee myöhemmin.

Jospa ei ole kamalan tönkkö, mutta tämmösen nyt ruksailin =D

Replied on: 7:48pm 06-01-2020

Hahmo vaikuttaa hyvältä! Annan tässä kuitenkin vinkin, jos teet toisen hahmon tai haluat muokata tämän hahmon tietoja; Vältä kirjoittamasta hahmon tiedot pelkkänä listana ja jaa teksti osiin. Teksti hyppii eri asioiden välillä ja on hyvin listamainen. Listamaisuus yleensä korjautuu sivulauseilla, kuvailemalla sekä asioihin viittaamalla.

Esim ei näin: Chaoksen kasvoilla on musta naamio. Typistettyjen korvien päässä on myös mustaa. Muu on vaaleaa. Sen silmät ovat tummanruskeat.

Vaan näin: Uroksen kasvoja peittää musta naamio, joka kiertää silmien ympäri. Myös typistettyjen korvien päässä voi nähdä hieman mustaa sävyä. Muuten uros on turkiltaan kerman vaalea ihan niin kuin anatolianpaimenkoira. Silmät ovat tummanruskeat ja ne voivat näyttää melkein mustilta tumman karvan seassa.

Hahmo on hyväksytty! Lisäilen pian ja korjaan pari kirjoitusvirhettä.

-Artemis

1:21pm 05-30-2020

Joksu

Pelaaja: Joksu

Nimi: Pergamon

Numerokoodi: B774

Sukupuoli: Uros

Ikä: 3 vuotta

Laji ja rotu: Koira, cane corso

Lajike: Hybridi

Liittoutuma: Vartiointikoira

Vaikutelma ja maine:
Pergamon on lupaava nuori uros, jolla on paljon potentiaalia kehittyä. Ihmiset arvostavat sen lojaaliutta ja kunninanhimoa suorittaa tehtävä keinoja kaitsematta ja sen enempää empimättä. Muut koirat joko suhtautuvat nuorikkoon skeptisesti juuri näiden piirteiden vuoksi, tai hiljaisesti hieman ihaillen tämän mielenlujuutta.

Kaduilla tuolla tummalla lihaskimpulla on maine eteenpäin pyrkivänä ja periksi antamattomana saalistajana, joka harvoin jättää tehtävää kesken. Nuoresta iästään huolimatta jokunen osannee varmaan jo yhdistää Pergamonin nimen sen vilkkaaseen aivotyöskentelyyn ja arviointikykyyn, tai sitten uroon ensimmäisen tehtävän onnettomuuteen.

Säkäkorkeus ja paino: 70cm, 63kg

Ulkonäkö:
Pergamon on suurikokoinen cane corso uros, joka on pari senttiä ihannekorkeuden yli - kuitenkin vielä sallituissa mitoissa. Se on tyylikäs ja roteva rotunsa edustaja, jonka musta, tiivis ja lyhyt turkki myötäilee sen lihaksia. Tumma, kiiltävä turkki tuo koiran muodot ja kehittyneen lihaksiston esille melkeinpä imartelevasti. Rinnassaan uroolla on pieni valkoinen "tähti". Koiran silmät ovat suklaanruskeat, pienellä meripihkan vivahduksella oikeanlaisessa valossa. Uroon perusilme on rento, mutta tarkkaavainen. Pergamon on korkkeuttaan hieman pidempi ja sillä on leveä rintakehä sekä tiiviit, pyöreät tassut.

Koiran kallo on suuri ja leveä, niin sanotusti molossityyppinen. Sillä on roikkuvat huulet, jotka yltävät hieman alle koiran alaleuan. Otsapenger on selvästi erottuva, eikä uroolla ole kummempia ryppyjä sen ollessa rento. Kun se nostaa korviansa, ilmestyy sen otsalle kuitenkin muutama ryppy korostamaan sen ilmettä. Pergamon on ollut onnekas ja saanut pitää sekä korvansa, että häntänsä. Sen korvat ovat kolmion muotoiset, riippuvat ja korkealle kiinnittyneet. Häntä uroolla on hieman normaalia pidempi ja liikkeessä uros yleensä kantaa sitä rennosti selkälinjan tasossa tai hieman ylempänä. Nahka on paksua ja rungon myötäistä, mutta hampaiden tai ihmisen käden tarttuessa siihen nahka antaa periksi ja näin suojaa koiraa vakavammilta vaurioilta. Koiran kaula on paksu ja lihaksikas, joka on avuksi kiinni purressa ja kohteen paikallaan pitämisessä.

Pergamonin lantio ja takajalat ovat mustaa metallia. Niiden on tarkoitus antaa koiralle nopeutta ja ponnistusvoimaa, sillä koira joutui varhaisvuosiensa aikana onnettomuuteen. Lisäksi koiran kylkiluut on vaihdettu metalliseen runkoon, joka suojaa sen keuhkoja ja sydäntä. Sydämeen on asennettu mekaaninen läppä, jotta koira jaksaisi juosta pidempiä matkoja eikä metallisten jalkojen kanssa elo kävisi liian raskaaksi. Lisäksi koiran kyljissä on paljon pieniä arpia, joista suurin osa on kuitenkin karvan peitossa. Näillä alueilla koiran turkki on kuitenkin hieman vaalempaa kuin muualla kehossa. Pergamon liikkuu keveästi ja lennokkaassa ravissa, pää samassa tasossa selkälinjan kanssa tai hieman alempana. Seisoessaan se taas yleensä nostaa päänsä korkealle ja seisoo ryhdikkäästi rinta rottingolla ja korvat eteenpäin tuotuna. Kaulassaan uroolla on aina leveä GPS-panta, johon on kaiverrettu sen numerokoodi. Lisäksi tehtävillä ja vapaana kulkiessaan sille puetaan myös tukevat valjaat, jotka on varustettu kameralla sekä koiran numerokoodilla ja "K9 Military Unit" tekstillä.

Luonne:
Pergamon on nuori ja vielä melko kokematon, vaikkakin on jo todistanut tilanteiden arviointikykyään uudemmilla tehtävillä. Uros on aina valmis oppimaan jotain uutta ja ottaakin mielellään tehtäviä vastaan, sillä koira on kunnianhimoinen ja sillä on kova tarve todistaa kykynsä. Se on lojaali hallitukselle ja tottelee käskyjä kyseenalaistamatta korkea-arvoisempiaan. Uros on melko välinpitämätön ihmisten kanssa eikä hakeudu näiden seuraan vapaalla ollessaan, mutta silti luottaa näihin ja puolustaa ryhmäänsä tarmokkaasti. Hallituksen koirien kanssa Pergamon pyrkii tulemaan toimeen ja tämä kunnioittaa suuresti korkea-arvoisempia koiria. Ulkopuolisten koirien kanssa nuorukainen on epäileväinen sekä hieman varautunut, eikä tämä tunnu luottavan ventovieraisiin.

Kuten aiemmin jo mainittu, Pergamon on melko harkitsevaista sorttia ja se mielummin analysoi tilanteen ennen liikkeen tekemistä. Se pyrkii aina eteenpäin eikä se luovuta helposti, mutta jos sen arviointikyky pettää se osaa myös perääntyä tarpeen vaatiessa. Koira on valmis altistamaan terveytensä ja tarvittaessa myös henkensä tehtävänsä suorittamiseksi, jos muita keinoja ei yksinkertaisesti ole. Pergamon ei hakeudu tappeluihin, sillä se pyrkii pitämään itsensä huippukunnossa - loukkaantuneena on nimittäin huomattavasti vaikeampi suorittaa tehtäviä. Se kuitenkin osaa puolustaa itseään, mutta turvautuu ensisijaisesti aina viestimään kehonkielellä ensimmäiset varoitukset. Jos tämä ei toimi, koira yleensä käy saman tien päälle - ja jääräpäisyytensä ansiosta se ei irrota otettaan helposti.

Pergamon peittelee kunnianhimollaan epäilyä itsestään ja omista kyvyistään. Se potee jonkinlaista itseinhoa juuri vanhan vammansa vuoksi ja siksi kokee suurta tarvetta todistaa itsensä. Se ei tahdo olla mikään mielistelijä, mutta se vain toivoisi, että hänet huomattaisiin. Koira ei ole vihamielinen muuta kuin korkeintaan itseään kohtaan, mutta jos päätyy nuorikon huonolle puolelle saa kyllä työskennellä päästääkseen sieltä pois. Uroon täysi luottamus on vaikea saada, mutta jos tämä luottaa sinuun voit olla varma, että se tukee sinua tilanteessa kuin tilanteessa.

Menneisyys:
Pergamon syntyi hallituksen laitokseen harmaalle cane corso kantajalle ja tummalle cane corso vartiointikoiralle. Pentuna se ei ollut kovin hääppöinen. Se oli pentueen nuorin ja vain hiukan sisaruksiaan suurempi. Yhdessä neljän sisaruksensa kanssa se testattiin jo nuorena pentuna ja kolme sen sisaruksista päätyi työkoiriksi vahvemman rakenteensa johdosta. Pergamon ja sen vanhin sisko taas valittiin vartiointikoira-ohjelmaan napakan luonteen ansiosta. Pentuja alettiin kouluttaa niin nopeasti kuin tämä vain oli mahdollista. Koska cane corso ei ole mielyttämishaluinen rotu, tarvittiin pentujen koulutukseen paljon motivaatiointia - joka karkeasti tarkoitti "tottele käskyjä tai kärsi."

Sisaruksia koulutettiin rankalla kädellä ja virheistä rangaistiin väkivalloin, kuten hallituksen koulutusmenetelmään kuului. Pergamonin sisko eteni nopeammin ja osoitti kuuliaisuutta veljeään paremmin, josta Pergamon luonnollisesti sai kuulla kunniansa. Koiria ruokittiin kuitenkin kunnollisesti, jotta niiden kasvussa ei tulisi ongelmia, ja kun Pergamon ohitti siskonsa niin korkeudessa kuin ajallaan myös massassa, se alkoi saada hieman itseluottamusta. Uroon sisko ei kuitenkaan arvostanut veljensä muutosta niin asenteessa kuin kehossa, ja niin sisarusten välille alkoi kehittyä kilpailuhenkeä. Eräänä päivänä koirien välit kiristyivät kuitenkin entisestään ja sisarusten välille syntyi tappelu. Pergamon voitti massallaan sekä lukkoleu'oillaan, joka johti siihen että uros täytyi irrottaa siskostaan väkivalloin. Tappelu jätti fyysiset jälkensä Pergamonin sisarukseen, mutta samalla myös pönkitti uroon egoa.

Noin puolitoista vuotiaana kaksikko lähetettiin niiden ensimmäiseen tehtävään. Niiden oli tarkoitus jäljittää pienehkö rikollisjoukko ja ilmoittaa niiden olinpaikka ohjaajilleen. Sisarukset etenivät rivakasti ja toimivat kohtalaisesti tiiminä, vaikkakin pientä kilpailuhenkeä oli havaittavissa. Pergamon jäljesti kohteen vanhaan varastorakennukseen ja rynnisti sisään täydellä rähinällä. Nuorikon ajattelemattomuus kuitenkin melkein koitui sen kohtaloksi, kun rikollusjoukon asettama ansa romahdutti rakennuksen katon koiran niskaan. Tämän sisko oli kuitenkin jäänyt taktisesti kauemmas ja kykeni siten hälyttämään apujoukot paikalle. Kun Pergamonin ohjaaja kaivoi koiran ulos raunioista, sai tämän sisko tehtävän suoritettua ja rikollisjoukko vangittiin.

Pergamon ei ollut varinaisesti henkihievereissä, mutta se oli erittäin vakavasti loukkaantunut. Sen lonkka ja muutama kylkiluu oli murtunut ja sen takajalat olivat rikki, mutta se oli silti pelastettavissa. Koiran ohjaaja päätti hoitaa koiran kuntoon, sillä se näki tämän potentiaalin. Niinpä Pergamonille suoritettiin usempi kirurginen toimenpide, jossa sen vaurioituneet jalat korvattiin metallisilla osilla. Lisäksi tämän koko rintakehä uusittiin suojaamaan koiran sisäelimiä ja sen sydämeen asennettiin mekaaninen läppä elämänlaadun parantamiseksi. Onnetomuudesta jäi robottisten osien lisäksi uroolle muistoksi monta pientä arpea sen kylkiin. Nuorikko pääsi pian kuntoutukseen jossa se oppi käyttämään uusia jalkojaan.

Pergamon jäi ohjaajansa kanssa elämään samalle alueelle, kun tämän sisko taas ohjaajineen siirrettiin parempiin tehtäviin kiitoksena hyvin suoritetusta työstä. Viimeiset pari vuotta Pergamon on työskennellyt niin itsenäisesti partioiden kaduilla, kuin myös ohjaajansa kanssa parina. Nyt kun se on kuntoutunut kokonaan, sille suunnitellaan uusia ryhmätehtäviä, varsinkin, kun sen luonne hioutui hieman onnettomuuden myötä enempi laskelmoivaksi ja tarkkailevaksi sekä toivottavasti enempi ryhmätyöhaluiseksi.

Kuva: https://www.flickr.com/photos/124726911@N03/16363739622/

Kuvan copyt: https://creativecommons.org/licenses/by-nc/2.0/

Muuta:
Uroolle saa luoda sisaruksia
Ääni: Rob Wiethoff, https://www.youtube.com/watch?v=q9k7T9fHj80
Tunnari: Marilyn Manson - Love Song, https://www.youtube.com/watch?v=YPsMNgqdMo0

Suhteet: Tulee pelissä!

Replied on: 6:01pm 05-30-2020

Ihana hahmo! Virheitä en löytänyt, joten hyvältä vaikuttaa. Lisäilen hahmon paikkoin.

Hyväksytty

-Artemis

5:08pm 05-24-2020

Raitakorva

//Tässä on korjatut versiot Luonteesta ja menneisyydestä sekä Vaikutelma/maine kohdasta:

Vaikutelma ja maine:
Ei tunnettu, mitätön, ei ole uhka, karanneen hybridin/kantajan lapsi. Tashaa ei ole helppo lähestyä ja jos jotain huhuja Tashasta liikkuu, on se, että hän olisi mukamas mykkä. Hänet myös tiedetään vaeltajana ja siksi jotkut etenkin pienet ryhmät eivät välitä, jos hän kulkee heidän alueellaa, sillä tietävät nartun poistuvan pian paikalta.

Luonne:
Tasha on varautunut ja tarkka ympäristöstään. Tuon puheille ei ole helppo päästä, ja jos pääsee, narttu yleensä lähinnä vain kuuntelee. Tuo ei luota oikein kehenkään, mutta saattaa antaa muille kulkukoirille mahdollisuuden lähestyä tarpeen tullen. Hänestä ei ole leikkikaveriksi tai seikkailutoveriksi. Hallituksen koirista tuo pysyy kaukana, tietäen emonsa menneisyyden, josta ei myöskään puhu. Tasha ei ole kuitenkaan agressiivinen, eikä tiuski muille koirille, hän ei vain puhu niille. Jos joku uhkailee, yrittää hän parhaansa mukaan pitää tilanteen rauhallisena ja mielummin kuuntelee toisen käskyjä kuin uhkaa henkensä. Kuitenkin pyrkii aina mahdollisimman nopeasti pois tilanteesta kunhan se on mahdollista. Jos joku kuitenkin on aikomassa vain hyökätä ilman rauhoittumisen toivoakaan, ei Tasha ole täysin avuton, vaan iskee takaisin tarpeen tullen. Narttu on myös hyvin nopea, joten pakeneminen ei yleensä ole hänelle ongelma. Hänellä ei ole ystäviä, joten harvemmin kukaan hänelle salaisuuksia kertoo, mutta ne kuitenkin osaisi tarpeen tullen pitää, kunhan ne eivät uhkaa hänen henkeään. Narttu ei kohtele ketään erilailla iän, sukupuolen tai koon takia, vaan on tasaisen varautunut kaikkia kohtaan, jopa pentuja. Vaitonaisesta olemuksestaan huolimatta Tasha ei ole laiska tai hidas, vaan nartulla riittää energiaa ja tarmoa. Hän on nopea oppimaan, mikä on ollut suuri apu yksin elämisessä. Tasha ei ole kriittinen eikä tuomitse helposti elinympäristöään vaan yrittää sopeutua parhansa mukaan missä ikinä päättääkään liikkua. Narttu harvemmin pysytteleekään yhdessä paikassa pitkään, sillä vaikka ei ole vainoharhainen, kokee, että yhdessä paikassa pysyminen pitkään on liian vaarallista. Ihmisiä karttelee parhaansa mukaan ja halveksii kaksijalkaisia pystykävelijöitä sekä halveksii lemmikkikoiria.

Menneisyys:
Tasha tietää loppujen lopuksi hyvin vähän vanhemmistaan. Hän tietää, että eräs narttu, kantaja, joka pari päivää sitten synnyttänyt ja imetti vielä poikasiaan, yritti karata hallituksen alueelta. Tuo kuitenkin tapettiin, eikä narttu päässyt pitkälle. Jotenkin tuo oli ehtinyt piilottaa kolme pentua puskaan ennen kuin robottivartijat tappoivat emon. Tasha ei tästä oikeastaan itse muista mitään, kaiken on vain kuullut tapahtuman nähneeltä kulkukoiralta, joka toimi hänen sijaisemonaan. Tasha ei tähän kuitenkaan kiintynyt millään tavalla, jotenkin Tasha koki, ettei sijaisemon huoli pennuista ollut aitoa, ja tuo vain yritti täyttää jotain tyhjää aukkoa sisällään, ja niinpä Tasha lähti omille teilleen niin pian kun vain pystyi, eli vuoden ikäisenä. Narttu yritti ensin saada ystäviä ja löysikin pienen, kolmen kulkukoiran ryhmän. Tasha ystävystyi erityisesti joukkion ainoaan narttuun, Maraan, joka oli vuoden vanhempi kuin Tasha. Urokset olivat rujoja ja häröjä ja kun nartut eivät tuntuneet ollenkaan heistä kiinnostuvan, jättivät he kaksikon itsekseen. Mara ei ollut hirveän tyytyväinen, että hänen suojelijansa lähtivät, mutta ei kertonut pettymyksestään Tashaan. Maraa oikeastaan alkoi ärsyttää nuoren kokemattoman nartun seura ja suunntteli, miten pääsisi eroon Tashasta. Vanhempi narttu johdatti Tashan lähelle hallituksen vahtimaa metsää. Kun nuo kuulivat lähestyviä ääniä, Mara tönäisi Tashan pois tieltään, jolloin Tasha astui melkein ihmisten tekemään karhunraudan tyyliseen ansaan, hännän jäädessä tassun sijaan kiinni. Tuo joutui pysymään hiljaa, ettei vartijakoirat kuulisi hänen olemassa oloaan. Vasta yöllä tuo alkoi riuhtomaan itseään vapaaksi. Lopulta kuolioon mennyt hännänpää irtosi ja narttu pakeni kauas. Tuon tapahtuman jälkeen on Tasha ollut varuillaan. Siitä päivästä muistuttaa ikuisesti hänen töpöhäntänsä.

Replied on: 6:09pm 05-24-2020

Hyvältä näyttää! Lisäsin pari kappalejakoa tekstiin. Kannattaa tulevaisuudessa huomioda niiden laittaminen, sillä se helpottaa lukemista ja tekstin ymmärtämistä.

Lisäilty

-Artemis

1:03pm 05-24-2020

Nemesis

*koraus Diablon tietoihin:

Muuta:
Diablolla on metallinen panta kaulansa ympärillä. Se on selvästi ihmisten nopeasti kasaan värmäävä osista joita löysivät, ei ole kovinkaan mukava, mutta suojaa paremmin kuin nahkaiset pannat. https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn%3AANd9GcR0sm6UNWLLAifZBvMvlnjvQs11nCoXlpniFUOLoorwfLNSQL0W&usqp=CAU
Ääni, https://www.youtube.com/watch?v=hQku3cHp9RU&t=25s

Suhteet:
• Chaos – on uroksen kanssa yllättävän hyvissä väleissä, vaikkei Diablo ainakaan itse kuvaisi heitä ystäviksi. Kavereita he kumminkin ovat, tai kuinka hyviä kavereita johtaja voikaan vartijan kanssa olla. Uroiden menneisyys on samantyyppinen, lähes identtinen ja vaikkei he paljoa puhukaan ovat heidän tavoitteensa samat, joten sanaharkkoja ei ole ainakaan vielä syntynyt.

Replied on: 2:27pm 05-24-2020

Lisätty.

-Artemis

12:19am 05-23-2020

Raitakorva

Nimesi: Raitakorva

Nimi:Tasha

Sukupuoli:Narttu

Ikä:4

Laji ja rotu: koira, sekarotuinen, australian paimenkoira, labaradorin noutaja, Australian kelpie, Bourbonnaissinseisoja

Lajike:
Puhdas koira

Liittoutuma:
Kulkukoira, erakko

Vaikutelma ja maine:
Ei tunnettu, mitätön, ei ole uhka, karanneen hybridin/kantajan lapsi

Säkäkorkeus ja paino:
säkä 55 cm, paino 18 kg

Ulkonäkö:
Tashan turkin väritys on blue merle lähes kokonaan, lukuun ottamatta takajalkojen ”sukkia”, rinnan merkkiä ja kuonon ympärystä. Nartun silmät ovat eriväritset, oikeanpuoleinen on tummanruskea, vasemmanpuoleinen vaalean sininen. Kuono on pitkä ja leveä ja luppakorvat reunustavat kauniita kasvoja. Tashan jalat ovat pitkähköt, mutta muuten sopusuhtaiset muuhun kehoon. Turkki on lyhyttä ja labradorin turkin tyylistä, joskin kaulassa tuuheampaa ja sileämpää turkkia. Häntä on enää vain pieni töpö. Apria on, mutta suurin osa on turkin alle peittyneet. Näkyvin arpi on takajalan jänteen yläpuolella, johon turkkikaan ei ole takaisin kasvanut.

Luonne:
Tasha on varautunut ja tarkka ympäristöstään. Tuon puheille ei ole helppo päästä, ja jos pääsee, narttu yleensä lähinnä vain kuuntelee. Tuo ei luota oikein kehenkään, mutta saattaa antaa muille kulkukoirille mahdollisuuden lähestyä tarpeen tullen. Hänestä ei ole leikkikaveriksi tai seikkailutoveriksi. Hallituksen koirista tuo pysyy kaukana, tietäen emonsa menneisyyden, josta ei myöskään puhu. Tasha ei ole kuitenkaan agressiivinen, eikä tiuski muille koirille, hän ei vain puhu niille. Jos joku uhkailee, yrittää hän parhaansa mukaan pitää tilanteen rauhallisena ja mielummin kuuntelee toisen käskyjä kuin uhkaa henkensä. Kuitenkin pyrkii aina mahdollisimman nopeasti pois tilanteesta kunhan se on mahdollista. Jos joku kuitenkin on aikomassa vain hyökätä ilman rauhoittumisen toivoakaan, ei Tasha ole täysin avuton, vaan iskee takaisin tarpeen tullen. Narttu on myös hyvin nopea, joten pakeneminen ei yleensä ole hänelle ongelma. Hänellä ei ole ystäviä, joten harvemmin kukaan hänelle salaisuuksia kertoo, mutta ne kuitenkin osaisi tarpeen tullen pitää, kunhan ne eivät uhkaa hänen henkeään. Narttu ei kohtele ketään erilailla iän, sukupuolen tai koon takia, vaan on tasaisen varautunut kaikkia kohtaan, jopa pentuja.

Menneisyys:
Tasha tietää loppujen lopuksi hyvin vähän vanhemmistaan. Hän tietää, että eräs narttu, kantaja, joka pari päivää sitten synnyttänyt ja imetti vielä poikasiaan, yritti karata hallituksen alueelta. Tuo kuitenkin tapettiin, eikä narttu päässyt pitkälle. Jotenkin tuo oli ehtinyt piilottaa kolme pentua puskaan ennen kuin robottivartijat tappoivat emon. Tasha ei tästä oikeastaan itse muista mitään, kaiken on vain kuullut tapahtuman nähneeltä kulkukoiralta, joka toimi hänen sijaisemonaan. Tasha ei tähän kuitenkaan kiintynyt millään tavalla ja lähti omille teilleen kun vain pystyi. Narttu yritti esin saada ystäviä, mutta kun eräs petti hänet ja Tasha astui melkein ihmisten tekemään karhunraudan tyyliseen ansaan, on tuo ollut varuillaan. Siitä päivästä muistuttaa ikuisesti häntä, josta suurin osa jäi rautaan kiinni.

Kuva:
https://pixabay.com/fi/photos/koira-australianpaimenkoira-3930114/

Muuta
Tashalla oli kaksi veljeä, mutta toinen kuoli poikasena, toinen on edelleen sijaisemon kanssa asustamassa lähellä ihmisiä eikä Tasha ole heidän kanssaan missään tekemisissä.

Tunnari: https://www.youtube.com/watch?v=Yx39-jnpZH8
Ääni: Rayla Lohikäärmeprinssistä (Paula burrows) https://youtu.be/3TpwLKJZyJU?t=18

Replied on: 11:36am 05-23-2020

Hahmosi tiedot ovat hieman suppeat. Ehdottaisin, että lisäisit vielä jälkeen päin jotakin. Esimerkiksi menneisyyteen voisi lisätä jotakin koirasta, joka petti hänet, miksi narttu ei kiintynyt ottovanhempaansa ollenkaan ja mitä hän teki, kun oli jättänyt hoitajansa jo nuorena. Luonteen sekä ulkonöän laajemmasta selityksestä voi katsoa esimerkkiä pelaaja -sivulta. Ulkonäön tarkka kuvaus ei kuitenkaan ole niin tärkeää, koska hahmostasi on selvä kuva.

Lisään kuitenkin hahmosi jo listoille ja hyväksyn sen nyt.

Tervetuloa karvaiseen kasaamme, Raitakorva!

-Artemis

6:09pm 05-22-2020

Artemis (YP)

Hakemukset tänne!

This free guestbook is brought to you by: 123Guestbook.com